Olin suunnittelemassa Kuikan Pienviljelijäinyhdistys ry:n omistaman Kuikan entisen koulun kunnostusta kylätaloksi 2008. Yhdistys oli ostanut kiinteistön Jyväskylän maalaiskunnalta 2004. Vuonna 2019 edessä oli julkisivun saneeraus. Koulun vanha osa eli pihan puolelta vasen osa oli rakennettu 1906 ja uusi osa 1952. Esimerkiksi julkisivulaudoitus oli tältä ajalta.
Tehtäväksi sain suunnitella korjaustyöt ja koota projektin eli laatia urakoitsijoille tarjouspyynnöt urakoista, kilpailuttaa urakat ja laatia urakkasopimukset. Koulun pääasiallinen rakennusmateriaali on hirsi.
Hanketta lähdettiin toteuttamaan siten, että siinä olisi ELY-keskus mukana rahoittamassa projektia EU-rahoilla. Oli selvää, että näitä rahoja ei saisi rakennuksen päissä olevien vuokrattujen asuntojen osalta. Siksi piti ensin laskea pois asuntojen prosentuaalinen osuus rakennuksen julkisivuista. Tämän jälkeen laadittiin kustannusarvio alustavien urakoitsijoiden hinta-arvioiden pohjalta.
Vanha rakennus oli vaalean beigen värinen. Laadin suunnitelmat ja kolme väritysvaihtoehtoa, joista kyläläiset valitsivat keltaisen värin toteutettavaksi. Tämä ei kuitenkaan ollut rakennuksen alkuperäinen väri. Naapuritalo on keltainen, joten ei väri ihan vieras ollut tällä paikalla.
Rakennus ei ole suojeltu kohde, mutta rakennusvalvonnan vaatimuksesta tuli kuitenkin pyytää suunnitelmista Keski-Suomen museon lausunto. Pääurakoitsijaksi tuli keuruulainen Rakennus ja Saneeraus Tuominen, joka oli tehnyt aikaisemminkin vastaavia projekteja. Rakennusluvan saatuamme yritys aloitti nykyisen julkisivun purkutyöt. Samaan aikaan katon peltikatteet puhdistettiin, kolot paikattiin ja katto maalattiin. Tällä varmistettiin, että mustaa maalia ei enää valu uusille laudoituksille.
Purkutöissä paljastui, että vanhin osa oli punamullalla aikanaan maalattu hirsirakennus, joten ei beigekään olisi ollut alkuperäinen väri.
Päätyosan sisäänkäynti purettiin huonon kunnon takia ja tämä kuisti rakennettiin uudestaan. Samalla paljastui nurkasta hirsiseinien yläosasta kosteusvaurio, jossa hirret olivat lahonneet isolta osalta. Tälle kohtaa ullakkoa tehtiin korjauksena uusi puurunkoinen eristetty seinä, joka ulkoa päin laudoitettiin muun julkisivun kanssa samaan tasoon. Ikkunat ja ovet kunnostettiin ja maalattiin.
Museon lausunnoissa yhtenä huolena oli, että ikkunat eivät jäisi enemmän syvennykseen, mitä ne ovat olleet ajan saatossa. Tämän takia urakoitsija oli tehnyt seinän alaosan pystypaneloinnin taakse vaakakoolauksen siten, että aina välillä oli tuuman ilmarako ja vaakakoolaukset ikään kuin katkesivat tältä osin. Seinä ikkunoiden alareunasta ylös asti tehtiin vaakalaudoituksena ja sen takana oli pystykoolaus, joka salli tuuman tuuletusvälin. Seinän alareuna varustettiin haittaeläinsuojaverkolla.
Rakennuksen julkisivut maalattiin Virtasen perinnemaalilla kahteen kertaan.
Kustannukset olivat lähes 200.000 euroa, mistä ELY-keskus rahoitti EU-rahalla lähes puolet ja loput jäivät yhdistyksen kustannettavaksi.
